Silmä-malli (Eye Accessing Cues) osoittaa, että ihmisen silmänliikkeillä ja sisäisellä käsittelytilalla on yhteys. Sisäinen tila heijastuu silmien kautta ulospäin, kun ihminen käsittelee subjektiivista kokemustaan. Silmä-mallin mukaan silmät liikkuvat eri suuntiin riippuen ajatuksen tyypistä. Esimerkiksi muistoja muisteltaessa silmät suuntautuvat vasempaan yläkulmaan ja luovissa ajatuksissa oikeaan yläkulmaan kokijan näkökulmasta. Vaikka silmä-malli on ajan kuluessa hieman väärinymmärretty, se voi auttaa ammattilaisia tunnistamaan ajatusprosesseja, sekä ihmistä itseään itsetuntemuksessa.

Kuva 1. NLP:n pääaistikanavat ja silmä-malli kuvattuna kokijan näkökulmasta. Note. Kuvaan on lisätty Super*-projektin toimesta vaaka- ja pystyakselit sekä ihmisen erityyppiset aivopuoliskot. (CC BY 4.0 Super* project)

Opittava teoria: NLP:n silmä-malli (Eye Accessing Cues)
Tieteenala: Neurologia, Psykologia, NLP-tutkimus
Esitiedot: NLP:n perustekniikoita
Kytkökset: Teoria liittyy olennaisesti Super*-teoriaan, jossa silmä-mallia tutkitaan lisää ja siitä muodostetaan täydempi versio. Silmistä voidaan havaita myös kaksoistietoisuutta, sekä tietoista läsnäoloa, ei vain NLP:n silmämallin osoittamia asioita.
Vaativuus:
★★

Referaatti:

Silmä-malli (Eye Accessing Cues) ehdottaa, että ihmisen silmänliikkeiden ja ihmisen sisäisen käsittelytilan välillä on olemassa korrelaatio. Sisäistä käsittelytilaa ihminen käyttää käydessään läpi subjektiivista kokemustaan. (Diamantopoulos, 2010) Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen silmät liikkuvat johonkin tiettyyn suuntaan sen perusteella, millaisia ajatuksia ihminen miettii itsekseen. Esimerkiksi todellisia muistoja ajatellessa ajattelijan silmät hakeutuisivat vasempaan yläkulmaan, kun vastaavasti ajatuksiaan luovuudella värittävällä ne liikkuisivat oikeaan yläkulmaan.

Silmä-malli on neurolingvistisen ohjelmoinnin (NLP) tuotoksista ehkä se kuuluisin ja kiistellyin, sillä NLP:n alkuaikoina mallin todellinen merkitys vääristyi huhupuheiden toimesta. Samaan aikaan esiin nostettiin jopa väitteitä, että ihmisen silmistä voisi nähdä valehteleeko vai puhuuko ihminen totta. On myös kerrottu, että poliisikuulustelijat ja psykologian ammattilaiset käyttävät mallia työssään. Totta tai ei, silmä-mallilla on kuitenkin olemassa myös vahva perusta – ihmisen silmänliikkeistä voi todella havaita esimerkiksi, käyttääkö ihminen itse luomiaan ajatuskuvia vai muistoja ajattelussa kullakin hetkellä.

Huomautus: On myös tärkeää huomioida, että silmä-malli on stereotyyppinen yleistys oikeakätiselle ihmiselle. On paljon tapauksia, joissa vasenkätisellä ihmisellä silmämalli toimii yleistyksen peilikuvana.

Silmä-mallin lyhyt tieteellinen historia ja debatti

Silmä-mallin tieteellinen tutkimus on lapsenkengissä. Mallia on jo jonkin verran tutkittu, ja tutkimusten mukaan mallissa on suuria puutteita ja se ei saa aikaan väitettyjä tuloksia. Samalla on kuitenkin huomattu, että tutkimusasetelmat ovat olleet itseasiassa virheellisiä ja ne ovat valmisteltu ihmisten toimesta, jotka eivät ole olleet NLP ammattilaisia. Esimerkiksi luovuutta ei voida mitata sillä tavalla, että ensin ajatellaan jotain muistoa ja sitten muokataan sitä. Tällaisessa asettelussa silmien on pakko ensin hakeutua muistoihin ja vasta sitten luovuuteen. Myöskään tunnetta ei voida mitata siten, että ensin pyydetään ajattelemaan muistoa ja sitten siihen liittyvää tunnetta. Eikä yliminän/sisäisen äänen tasoa voida mitata kysymällä ”paljonko on seitsemän kertaa seitsemän”. Yliminään liittyen voisi kysyä esimerkiksi: ”Mitä isäsi ajattelee maahanmuuttopolitiikasta?”

Kysymysten väärinasetteluja löytyy esimerkiksi tutkimuksesta Ahmed (2013), ja tätä on ehdotettu validiksi tulokseksi tutkijoiden Passmore ja Rowson (2019) toimesta. Silmä-mallista ja sen tutkimusmahdollisuuksista uuden teknologian kanssa on myös kirjoitettu mielenkiintoisia ehdotuksia sisältävä väitöskirja (Diamantopoulos, 2010).

Ehkä päällimmäisenä pointtina voidaan nostaa esiin se fakta, että malli tarvitsee lisää tieteellistä tutkimusta. Super*-projekti ilmoittautuu mukaan tutkimukseen, mikäli joku taho aihetta haluaa alkaa tutkimaan lisää. Ajan kanssa on mahdollista, että projekti itsekin toteuttaa tämän tutkimuksen.

Kytkökset Super*-teoriaan:

Silmä-malli liittyy olennaisesti Super*-teoriaan, jossa silmä-mallia on jatkettu lisäämällä siihen vaaka- ja pystyakselit, eli kaksoistietoisuus ja tietoinen läsnäolo. Super*-teorian mukaan silmä-malli osoittaisi silmien kautta samoja eri ulottuvuuksia/konteksteja, jotka Super*-perusharjoituksessakin on eritylty. Super*-projektin eräs tavoite on toteuttaa aiheesta tieteellinen tutkimus ja koeasetelma.

Henkisyyteen liittyen silmä-malli on tärkeä konsepti, sillä se yhdistää ihmisen sisäisen neurologian evoluutioon. Hypoteesin mukaan silmä-mallin paljastama evoluutio mukailee Kabbalan konseptia Elämänpuusta, eli se nousee alhaalta ylös. Tunneosa ihmistä on vanhempi kuin yliminä, joka on vanhempi kuin luovaosa, joka on vanhempi kuin todellisuutta kuvaava osa, jne. Ehkä silmä-malli on jopa potentiaalinen, nykyaikainen kuvaus Elämänpuusta ja sen symboliikasta.

Apuja:

Ohessa on esimerkki, miten silmä-mallia on opetettu NLP-kurssilla. Materiaalista tulee huomioida, että Super*-projekti ei enää käytä kokijasta katsoen vasemmassa alakulmassa termiä ”järki” silmä-mallissa, vaan termiä ”yliminä”.


Seuraavaksi on samantyyppinen video englanniksi. Tällä videolla kysymyksenasettelu on valitettavan epäselvää, sillä tässäkin luovuutta mitataan käyttämällä ensin muistoa. Tässä on kuitenkin se ero, että muisto otetaan esiin ensin ja siinä pidetään huomattavan pitkä tauko ennen kuin muistossa esiintynyt talo pyydetään värittämään – ja tämä väritystehtävä saa silmät liikkumaan luovuuteen. Videolla käytetään myös yliminään liittyen järkipainotteista testausta, joka ei ole hyvän koeasettelunmukaista. Videolla henkilö saadaan kuitenkin reagoimaan siten, että hän alkaa kuuntelemaan sisäistä ääntään. Tämä olisi kuitenkin niin paljon helpompi toteuttaa yliminään liittyvällä kysymyksenasettelulla. Kolmas huomio videosta on se, että videolla esiintyvällä henkilöllä on jopa ylikorostunut silmä-malli. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen silmistään on todella helppo nähdä silmä-mallin osoittamat erot, mutta näin selvä tilanne ei todellakaan ole kaikilla ihmisillä. Oppituntimateriaalina tämä video toimii kuitenkin erinomaisesti juuri tuon ylikorostuneen silmä-mallin vuoksi.


Lähdeketju:

Kuvan lähde on NLP-kurssit, sekä niiden alkuperäinen lähde on Bandler ja Grinder (1979). Lisäksi kuvaan on lisätty silmä-mallin lisäksi aistikanavat, joiden lähde on myös Bandler ja Grinder (1979). Super*-projektin toimesta kuvaan on lisätty ihmisen erityyppiset aivopuoliskot. Kuvan copyright on (CC BY 4.0 Super* project).

Ahmed, K. Z. (2013). Lying Eyes: The Truth about NLP Eye Patterns and Their
Relationship with Academic Performance in Business and Management Studies (MBA), International Journal of Business and Management, 8(23), doi:10.5539/ijbm.v8n23p67

Bandler, R., & Grinder, J. (1979). Frogs into Princes, Moab, UT: Real People Press.

Diamantopoulos, G. (2010). Novel eye feature extraction and tracking for non-visual eye-movement applications. [doctoral thesis]. The university of Birmingham. https://anlp.org/media/Resources/Research%20Papers/georgios-dimantoplois-eye-accessing-cues_6_130.pdf?_t=1533141888 

Passmore, J. & Rowson, T. (2019). Neuro-linguistic programming: A review of NLP research and the application of NLP in coaching. International Coaching Psychology Review, 57-69, 14(1).